Kaupallisessa yhteistyössä: Lassila & Tikanoja
Heipä hei! Tämä viikko on erityinen. Tiedättekö miksi? Lyhyt vastaus: ruokahävikki. Ai mitä? No siksi, että tällä viikolla (10.-16.9.2018) vietetään jokavuotista Hävikkiviikkoa, joka “haluaa nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä erityisesti kuluttajille” ja jonka aikana “Elintarvikeyritykset, kaupat, ruokapalveluyritykset, järjestöt sekä muut ruoan kanssa tekemisissä olevat tahot on osaltaan kutsuttu mukaan taistoon ruoan puolesta, ruokahävikkiä vastaan.” Hävikkiviikon tarkoituksena on siis kääntää hetkeksi aikaa katse ja aivot ruokahävikkiin ja miettiä, miten sitä saisi vähennettyä (esim. työpaikalla, kotona ja mökillä) tai käytettyä paremmin (esim. pakastamalla ja hyödyntämällä ylijäämät).
Tällä viikolla mä yhdistin voimani Lassila & Tikanojan ja tarkemmin sanottuna heidän Hävikkimestari-sovelluksensa kanssa ja lähdin tutkimaan, miten, mistä ja miksi ruokahävikkiä oikein syntyy. Hävikkimestari on helppo ja nopea sovellus hävikin mittaamiseen ja se on suunniteltu erityisesti ravintoloille, linjastoille ja kouluille. Vuosina 2016 ja 2017 Hävikkimestarilla säästettiin yhteensä yli 500 000 lautasellista ruokaa. Se on aika paljon säästöjä, jos ajattelee ruoan viljelystä, kuljettamisesta, varastoinnista ja valmistamisesta syntyneitä suuria ympäristövaikutuksia. Se, miten tässä onnistuttiin, vaati palvelua hyödyntäviltä yrityksiltä jatkuvaa mittaamista ja hävikin analysointia sekä pitkäjänteistä sitoutumista sovelluksen käyttämiseen. Mutta samalla kun ympäristö kiittää, myös asiakkaan tulos paranee, sillä ruoka osataan optimoida ja suhteuttaa paremmin ravintoloiden, linjastojen ja koulujen syömisen tapoihin. Selvää säästöä siis sekä ympäristölle että turhille ruokahankinnoille ja -hävikille! Mikäli aihe kiinnostaa, lue ihmeessä myös artikkelini Ruokahävikki – 10 vinkkiä hävikin vähentämiseen kotona ja katso aiheesta video Youtube-kanavaltani.
MITÄ RUOKAHÄVIKKI ON?
Mut siis mitä se ruokahävikki silleen tarkemmin ottaen niinku on? Ruokahävikki on roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin.
Okei, no mut selitä vielä miks mun kannattais yrittää pienentää sitä? No, esimerkiksi siksi, että ruoan ja ruokaketjun osuus kaikesta kulutukseen peilautuvista ympäristövaikutuksista on noin 40%. Toisin sanoen sen lisäksi, että turhaan tuotettu ruoka kuormittaa taloutta (eli kun ruokaa heitetään roskiin, samalla heitetään rahaa roskiin) että kuormittaa myös ympäristöä (eli kun ruokaa päätyy hävikkiin, ovat sen elinkaaren aikana viljelystä, kuljettamisesta, varastoinnista ja valmistamisesta syntyneet suuret ympäristövaikutukset aiheutuneet turhaan).
MISTÄ RUOKAHÄVIKKIÄ SYNTYY?
Suomessa syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan elintarvikeketjussa vuositasolla 10-15%, mikä tarkoittaa sitä, että noin 450 miljoonaa kiloa ruokaa menee hukkaan. Eli roskiin (Lähde: Hävikkiviikko). Jos laskin oikein, se on about saman verran kuin mitä 3 215 täysikasvuista sinivalasta painaa – ja sinivalas – se on nisäkäs, joka jo yksinään painaa 140K ja voi kasvaa 20m pitkäksi. Melko iso eläin.
Ruokahävikkiä syntyy kaikissa ruokaketjun osissa, ja suurin osa hävikistä syntyy 1) kotitalouksissa (120-160 miljoonaa kiloa eli 30%), 2) ravintolaissa ja joukkoruokailun yhteydessä (75-85 miljoonaa kiloa eli 20%) ja 3) teollisuudesta 75-105 miljoonaa kiloa eli 20% (Lähde: Hävikkiviikko). Tiesitsä muuten, että joka kymmenes leipäpala, hedelmä tai vihannes päätyy roskiin? Nyt tiedät.
Koko ruokaketjun ruokahävikistä 20% muodostavat siis ravintolat ja joukkoruokailu 75-85 miljoonalla hävikkikilolla vuodessa. Se on paljon hävikkiä, mutta miten tätä kurssia voitaisiin oikein korjata? Yksi vaihtoehto on L&T:n Hävikkimestari-sovellus, joka on jo käytössä lukuisissa ravintoloissa kuten esimerkiksi Tapiola Gardenissa ja Ravintola Nollassa. Mä päätinkin lähteä pääkallopaikalle näihin kahteen hyvin erityyppiseen ravintolaan katsomaan sitä, miten hävikkikäyrät konkreettisesti on saatu kuriin – tästä kaikesta tuloksena syntyi Youtube-video, jonka voit katsoa sivun yläreunasta tai Youtube-kanavaltani.
MITEN KULUTTAJA VOI VAIKUTTAA RAVINTOLARUOKAHÄVIKIN PIENENTÄMISEEN?
Lopuksi on hyvä pohtia vielä sitä, miten itse kuluttajana voisi ravintolassa syödessään osallistua ruokahävikin pienentämiseen – sinä itse päätät mitä tilaat, kuinka paljon tilaat ja että tilattu ruoka päätyy varmasti vatsaasi, eikä biojäteastiaan. Tässä siis vielä viisi keinoa, joilla omaa ruokahävikkiään voi lähteä pienentämään ravintoloissa ja joukkoruokailun yhteydessä:
1) Tilaa annos/annokset sen mukaan, mistä oikeasti pidät ja minkä verran jaksat syödä
2) Muista, että buffet-paikoissa voit hakea aina lisää ruokaa – ota lautaselle vain se, jonka syöt
3) Syö lautanen tyhjäksi
4) Syö ravintolassa vain silloin, kun olet oikeasti nälkäinen
5) Suosi ravintoloita, joiden nettisivuilta, ruokalistasta ja/tai ovesta löytyy Hävikkimestari-logo
