Kaupallisessa yhteistyössä: Lassila & Tikanoja
Heipä hei! Tämä viikko on erityinen. Tiedättekö miksi? Lyhyt vastaus: ruokahävikki. Ai mitä? No siis siksi, että tällä viikolla (10.-16.9.2018) vietetään jokavuotista Hävikkiviikkoa, joka “haluaa nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä erityisesti kuluttajille” ja jonka aikana “Elintarvikeyritykset, kaupat, ruokapalveluyritykset, järjestöt sekä muut ruoan kanssa tekemisissä olevat tahot on osaltaan kutsuttu mukaan taistoon ruoan puolesta, ruokahävikkiä vastaan.” Hävikkiviikon tarkoituksena on siis kääntää hetkeksi aikaa katse ja aivot ruokahävikkiin ja miettiä, miten sitä saisi vähennettyä (esim. työpaikalla, kotona ja mökillä) tai käytettyä paremmin (esim. pakastamalla ja hyödyntämällä ylijäämät).
Tällä viikolla mä yhdistin voimani Lassila & Tikanojan ja tarkemmin sanottuna heidän Hävikkimestari-sovelluksensa kanssa ja lähdin tutkimaan, miten, mistä ja miksi ruokahävikkiä oikein syntyy. Ensimmäisessä tubevideossa ja blogitekstissä sukellettiin hävikkiruokaan ravintolassa. Tekstissä ja videolla käsiteltiin muun muassa sitä, mitä ruokahävikki on ja miten kuluttaja voisi huomioida paremmin ruokahävikkiä ravintoloissa. Lue teksti täältä ja katso video täältä.
Hävikkimestari on helppo ja nopea sovellus hävikin mittaamiseen ja se on suunniteltu erityisesti ravintoloille, linjastoille ja kouluille. Vuosina 2016 ja 2017 Hävikkimestarilla säästettiin yhteensä yli 500 000 lautasellista ruokaa. Se on aika paljon säästöjä, jos ajattelee ruoan viljelystä, kuljettamisesta, varastoinnista ja valmistamisesta syntyneitä suuria ympäristövaikutuksia. Se, miten tässä onnistuttiin, vaati palvelua hyödyntäviltä yrityksiltä jatkuvaa mittaamista ja hävikin analysointia sekä pitkäjänteistä sitoutumista sovelluksen käyttämiseen. Mutta samalla kun ympäristö kiittää, myös asiakkaan tulos paranee, sillä ruoka osataan optimoida ja suhteuttaa paremmin ravintoloiden, linjastojen ja koulujen syömisen tapoihin. Selvää säästöä siis sekä ympäristölle että turhille ruokahankinnoille ja -hävikille!
Kun olin nähnyt, miten Tapiola Garden ja Ravintola Nolla vähentävät ruokahävikkiään ravintoloiden keittiöissä, halusin kokeilla, miten minulta sujuu hävikin vähentäminen kotona 2 vko:n kokeilujakson aikana. Tätä varten sain itelleni kotikäyttöön tuunatun erikoisversion L&T:n Hävikkimestarista (ei saatavilla kuluttajakäyttöön), jotta näkisin paremmin, mistä syistä meillä hävikkiä syntyy, mitä ruokaa roskikseen menee ja kuinka paljon se kiloissa ja euromääräisesti oikein on.
RUOKAHÄVIKKI KOTITALOUKSISSA
Tiesitkö, että jokainen suomalainen heittää keskimäärin 24 kg vuodessa syömäkelpoista ruokaa pois? Se on noin 6% kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta ja rahassa se vastaa esim. nelihenkisessä perheessä noin 500€ summaa. Tämän määrän on arvioitu tuottavan yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin noin 100 000 keskivertohenkilöautoa tuottaisi. (Lähde: Hävikkiviikko)
Lisäksi talouden tyyppi vaikuttaa ruokahävikin muodostumiseen: yksin asuva heittää selkeästi eniten ruokaa pois, mutta myös lapsiperheet tuottavat paljon hävikkiä (Lähde: Hävikkiviikko). Niissä kotitalouksissa, joissa eniten ostetaan ja käytetään rahaa ruokaan, syntyy myös ruokahävikkiä kaikkein eniten (tämä ei jotenkin yllätä minua). Kotitalouksissa heitetään eniten pois: leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja marjoja sekä kahvia. Hävikkimestarikokeilun jälkeen selvää oli, että meillä eniten hävikkiin menee leipää, hedelmiä ja vihanneksia.
MISTÄ RUOKAHÄVIKKI KOTONA JOHTUU?
Mistä kotitalouksien ruokahävikki sitten johtuu? Se johtuu suurimmaksi osaksi suunnittelemattomuudesta, siitä että arjessa tilanteet saattavat muuttua sekä keittiötaitojen heikkoudesta ja ihan vain viitseliäisyyden puutteesta. Lisäksi ruoan pilaantuminen, ruoan jääminen lautastähteeksi, ruoan liiallinen valmistaminen ja/tai haluttomuus syödä samaa ruokaa uudelleen ovat yleisiä syitä heittää ruokaa roskiin. Myöskään ruokatuotteiden merkinnät eivät ole kaikille selviä – Parasta ennen -merkintä päiväys tarkoittaa, että tuote säilyy vielä päivämäärämerkinnän jälkeen, mutta sitä kannattaa arvioida haistamalla ja maistamalla. Viimeinen käyttöpäivä taas tarkoittaa, että tuote on käytettävä viimeistään kyseisenä päivänä.
Ruokahävikin vähentämisessä ei ole kyse ainoastaan ruokaketjun toiminnasta, kaupoista, logistiikasta, ravintoloista, vaan kaikista ruoan kanssa kosketuksissa olevista tahoista. Erityisesti kuluttajien tietoisuuden, taitojen ja asenteiden on muututtava – eikä ainoastaan siksi, että ruokahävikkikakun suurimmasta prosentuaalisesta osuudesta vastaamme me – tavalliset kuluttajat – 30%:lla eli 120-160 miljoonalla ruokahävikkikilolla vuodessa. Mutta miten sitä ruokahävikkiä kotona voisi sitten oikein lähteä vähentämään?
10 VINKKIÄ RUOKAHÄVIKIN VÄHENTÄMISEEN
Tässä 10 vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen, jotka itse havaitsin toimiviksi Hävikkimestari-sovellusta kokeillessani. Tarkemmat vinkit ja selitykset sekä oivallukset siitä, miten oma toiminta äppin avulla oikein muuttui löytyvät Youtube-kanavaltani 10 vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen -videolta.
1. Kiire ja laiskuus ovat suurimmat ruokahävikin aiheuttajat kotona.
2. Mieti jo ennakkoon, mitä vanhentuvia ruoka-aineita sulla on kotona, ja suunnittele ostokset sen mukaan.
3. Sijoita nopeimmin pilaantuvat tuotteet jääkaappiin silmien korkeudelle.
4. Ota valokuva jääkaappisi sisällöstä ennen lähtöäsi ruokaostoksille.
5. Älä mene nälkäisenä kauppaan.
6. Hanki ruokaa vain tarpeeseen.
7. Pakkausten ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin hukkaan menevän ruoan.
8. Ylijäämäruoan hyötykäyttö.
9. Parasta ennen on eri asia kuin Viimeinen käyttöpäivä.
10. Muista aistinvarainen arviointi.
